Lasten painajaiset – miten auttaa painajaisunia näkevää lasta

Mitä tehdä, kun lapsi herää yöllä painajaiseen? Voiko lasta vaatia rohkaistumaan vetoamalla lapsen ikään tai reippauteen? Apua lasten painajaisiin -tietoiskun toisessa osassa terveydenhoitaja ja pediatrinen unihoitaja Sari Tammikari opastaa, kuinka lasta voi auttaa selviämään painajaisunista. Katso vinkit ja auta painajaisia näkevää lasta nukkumaan paremmin.

Katso ja kuuntele tietoisku klikkaamalla ylläolevaa kuvaa.

 

Auta painajaisia näkevää lasta

Mitä tehdä, kun lapsi herää yöllä painajaiseen?

Painajaiset ovat heijastumia arjen ahdistavista asioista, jotka alitajunta nostaa pintaan unen aikana. Lasten kyky käsitellä painajaisia tai erottaa uni todellisuudesta muuttuu lapsen kasvaessa, mutta kaiken ikäiset lapset voivat ahdistua painajaisesta. Vanhemman tehtävä onkin auttaa lasta rauhoittumaan.

Pienelle taaperolle painajaisen maailma on tosi. Hän näkee unessa vihaisen ampiaisen ja vaikka vanhempi vakuuttelisi, ettei huoneessa ole ampiaista, lapsen on vaikea uskoa sitä. Vain vanhemman rauhoittava läheisyys voi auttaa taaperoa nukahtamaan uudestaan.

Kouluikäinen sen sijaan ymmärtää, ettei unen ampiainen olekaan huoneessa, mutta heillekin voi olla vaikeaa ymmärtää, että yön pahat unet voivat johtua kiusatuksi tulemisesta koulussa tai vanhempien välisistä riidoista. Vanhemman onkin ajateltava lasten painajaisia aina lapsen näkökulmasta.

Tärkeimmät ohjeet lapsen ahdistuksen helpottamiseksi ovat seuraavat:

1. Pysy rauhallisena ja lohduta pelkäävää lasta
2. Älä vaadi lasta olemaan reippaampi
3. Alle 4-vuotias ei erota unta todellisuudesta
4. Pelkäävän lapsen yksin jättäminen voi traumatisoida lapsen
5. Sovi lapsen kanssa, kuinka toimitte painajaisen yllättäessä
6. Ota selvää, mikä lapsen arjessa voi laukaista painajaiset

Auttaminen lähtee aina lapsen ikä- ja kehitystasoa peilaten. Koululaisen kanssa voi jo jutella päivisinkin unen teemasta. Kun vanhempi kertoo, kuinka on itse oppinut helpottamaan oloaan pelon hetkellä, lapsi voi saada apua esimerkistä.

Kun vanhempi keskittyy kuuntelemaan lasta hädän hetkellä, hän osoittaa lapselle kunnioitusta ja ymmärrystä. Vaikka aikuinen tietäisikin, ettei huoneessa ole hirviöitä, vanhempi voi ottaa lapsen pelon kohteen tosissaan. Pieni lapsi kykenee harvemmin jatkamaan uniaan yksin ja vanhemman viereen pääseminen auttaa lasta käsittelemään pelkoaan.

Toistuvat painajaiset

Painajaiset esiintyvät yleensä sarjana. Kyselemällä lapselta mikä on pelottava asia unessa vanhempi voi jäljittää pelon lähdettä. Joskus keskustelu päivähoidon henkilökunnan kanssa voi auttaa selvittämään siellä tapahtuneita asioita.

Katso myös tietoiskun ensimmäinen osa: mistä painajaisunet johtuvat

Lisää vinkkejä lasten uniin Sari Tammikarin Muksuperheen uni -sivustolta.

 

Lähteet:

Terveydenhoitaja ja pediatrinen unihoitaja Sari Tammikari

Ferber, R. 2006 Solve Your Child’s Sleep Problems. Vermillion. London.

Furman, B (2000). Olli painajainen. Ratkaisutarinoita 1. Lyhytterapiainstituutti Oy. Lasten parhaat kirjat. Helsinki

Kankkonen, M & Suutarla, A. 2006. Pelottaa! Työkirja lapsen pelkojen kohtaamiseen. MLL.

Keski-Rahkonen, A. Unihiekkaa etsimässä. 2020. Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin. Duodecim.

Leung, A & Robson, W. (1993). Nightmares. Journal of the National Medical Association. 85. 233-5.
Nightmares (researchgate.net)

Saarenpää-Heikkilä, O. 2007. Miksi lapseni ei nuku? Unihäiriöt ja unen puute vauvasta murkkuun. Minerva.

Simard, V., & Nielsen, T. (2009). Adaptation of imagery rehearsal therapy for nightmares in children: A brief report. Psychotherapy: Theory, Research, Practice, Training, 46(4), 492–497.
Adaptation of imagery rehearsal therapy for nightmares in children: A brief report. - PsycNET (apa.org)

Turgeon H. & Wright, J. 2014.

The Happy Sleeper: The Science-Backed Guide to Helping Your Baby Get a Good Night's Sleep-Newborn to School Age. Tarcher. Penguin. New York.

Julkaistu 24.8.2022